Synnyin syyskuisena iltana perheeseen, jossa oli jo kolme tyttöä. Neljäntenä lopetin siskosketjun, josta ei persoonallisuutta puutu. Lapsena teimme kolttosia ja puolustimme kiinnijäänyttä, välillä ärsytimme toisiamme ja välillä olimme parhaat kaverit. Nuorena kiukuttelimme ja olimme raivostuttavia. Aikuisina tilanne on harmonisoitunut, ja yhtä asiaa elämässäni en vaihtaisi mistään hinnasta: siskojani.
Vanhin siskoni on ollut jo pitkällä ala-asteella syntyessäni, ja voin kuvitella, että minun tai muiden siskojeni vahtiminen ei ole ollut hänelle sitä mieleisintä hommaa. Silti minä esimerkiksi muistan monet illat, kun siskoni nukutti minut uneen pitäen kainalossaan pienessä, 80cm leveässä sängyssä. En muista koskaan kokeneeni, että olisin ollut hänelle vaivaksi, vaikka varmasti olin. Muistan myös, että halusin mielettömästi viettää aikaa hänen kanssaan, kun olen ollut lapsi. Iso ikäeromme vaikutti kuitenkin silloin niin, että siskollani oli ihan omat kuvionsa. Nykyään aikuisina muistutamme ehkä eniten toisiamme. Olemme lähes aina samalla aaltopituudella ja jaamme samoja ajatuksia ja mielipiteitä. Siskoni on tukenut minua elämän isoissa päätöksissä ja ollut aina saatavilla. Kaunis, isosiskoistani ensimmäinen.
Toinen isosiskoistani on minua kolme vuotta vanhempi. Tuo ikäero mahdollisti sen, että lapsena olisin halunnut hänestä leikkikaveria. Olinhan suorastaan siskoni fani! Leikkiyritykset päättyivät yleensä siihen, että juoksin kantelemaan äidille, että "äitiii, siskot ei leiki mun kanssa!" Sen jälkeen oli pakko ottaa mut mukaan leikkeihin. Hähää, oon ollut häikäilemätön. Nuorena lainasin miljoona kertaa siskoni vaatteita, joskus jäin kiinni ja joskus en. Monta kertaa myös pelastimme toisemme nuorina pinteestä jollain käsittämättömällä hätävalheella vanhemmille. Arvostan siskoani hurjasti. Hän on rohkea, itsenäinen ja kunnianhimoinen, päässyt elämässään pitkälle eikä pelkää haastaa itseään. Huimapäinen, toinen isosiskoni.
Minua lähinnä olevan, kolmannen isosiskoni kanssa on vuosia välissä kaksi. Leikimme milloin mitäkin. Muistan, että yksi siskoni lempileikeistä oli hengata himassa jäätävissä pierutrikoissa ja yrittää istua mun naaman päälle. Haha, traumoja! Toinen yhteinen leikkimme oli anakonda, jossa pistimme kaikki valot pois, toinen meni piiloon ja toinen oli sihisevä anakonda. Toi leikki oli oikeasti aika pelottava! Edelleen vakituisiin lausahduksiimme kuuluu: "Issei Sagawa voi vaania oven takana!" joka syntyi, kun katsoimme jotain kannibalismidokumenttia junnuina. Meillä on siskoni kanssa ehkä eniten kuolemattomia lausahduksia ikinä. Nykyään aikuisena siskoni on todella upea, boheemi, oman tiensä kulkija, joka ei välitä muiden mielipiteistä. Valloittava, kolmas isosiskoni.
Minun siskoni. On kunnia olla tämän porukan kuopus. Rakastan näitä naisia maailman eniten!
Oot sä vaan ihmeellinen pikkusisko, rakas ja ihana. Kiitos <3 Itketti, niinkun aina. Mut sehän on meille aina ollut yhteistä!
VastaaPoista