Minä painaudun sinun rintakehääsi vasten. Hengitän sisääni ihosi tuoksua. Minä asetan poskeni siihen pieneen kuoppaan, jossa on ihanampi nukkua kuin tyynyllä.
Minä kuuntelen sinun sydämesi lyöntejä. Minä lasken niitä hiljaa mielessäni. Minä uppoan niiden hypnoottiseen rytmiin, niiden soljuvaan tahtiin ja tasaiseen sykkeeseen.
Minä tunnen sinun kätesi paljaalla kyljelläni. Sinun sormiesi määrätietoisen ja varman puristuksen herkällä ihollani. Minä värähdän sinun kosketuksesi alla, tahattomasti, suloisesti.
Minä olen sinusta fyysisesti kaukana. Se ei haittaa, sillä
minä suljen silmäni. Henkäisen. Iho muistaa vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti